Teknologiateollisuudessa haetaan tuottavuuskasvua yhteisvoimin

 

Tuottavuutta yhdessä -hankkeen tavoitteena on tuoda Suomeen kasvua, menestystä ja työtä. Toivottavasti yritykset lähtevät laajasti mukaan tuottavuuden parantamiseen yhteistyössä, kirjoittavat Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja Teknologiateollisuus ry:n varatoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen yhteisessä kirjoituksessaan Kauppalehdessä 23.4.2018.

Alla kirjoitus kokonaisuudessaan.

Suomalaiset menestystarinat alkavat tosiasioiden tunnustamisesta. Työelämässä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että parhaisiin tuloksiin päästään silloin, kun yhteistoiminta työnantajan ja henkilöstön kesken on hyvää ja osapuolilla on samanlainen käsitys siitä, mihin pyritään ja millä keinoin tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista.

Teknologiateollisuus ry ja Teollisuusliitto ry sopivat viime syksyn työehtosopimuksessaan käynnistävänsä uuden yhteisen tuottavuushankkeen. Liitot eivät sinänsä ratkaise tuottavuuskysymyksiä, mutta ne voivat luoda edellytyksiä hyvälle tuottavuuskehitykselle ja tukea sitä yrityksissä.

Tuottavuutta yhdessä -niminen ohjelma käynnistetään tällä viikolla seminaarilla, johon osallistuvat sekä yritysjohtajat että luottamusmiehet. Tämäkin korostaa sitä, että kyse on yhdessä tekemisestä. Kaikki tajuavat, että menestyminen kivenkovilla kansainvälisillä vientimarkkinoilla edellyttää tuottavuudesta ja sitä kautta kilpailukyvystä huolehtimista.

Mallimme on ainutlaatuinen Suomen työmarkkinoilla.

Menestyminen kivenkovilla kansainvälisillä vientimarkkinoilla edellyttää tuottavuudesta ja sitä kautta kilpailukyvystä huolehtimista.

Teknologiateollisuudessa ei olla ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Tausta löytyy 1980-, jopa 1970-luvulta asti. Silloisen Metalliliiton edunvalvonta-ajattelussa tapahtunut muutos oli keskeinen tekijä kehittämisyhteistyön syntymiselle. Ajattelun muutosta vauhditti suuresti muutaman suuryrityksen kriisiytyminen. Pääluottamusmiehet kokivat voimattomuutta ja totesivat tarpeen muuttaa edunvalvonnan sisältöä.

Ajattelutavan muutoksen voi kiteyttää vaikkapa siten, että työntekijäpuolella tunnustettiin avoimesti, että ”tuottavuuskehityksestä ja firman menestyksestä huolehtiminen on meidänkin, ei vain yritysjohdon asia”. Vastaavasti työnantajapuolella oli valmiutta uudentyyppiseen yhteistyöhön työpaikoilla.

Nyt käynnistyvän tuottavuusohjelman avulla on tarkoitus vahvistaa yhdessä tekemisen kulttuuria. Hankkeeseen kuuluu kaksi osa-aluetta: yhteistoiminta ja paikallinen sopiminen sekä Lean-filosofian mukainen johtaminen.

Tarkoitus on, että työ yrityksissä on mahdollisimman käytännönläheistä ja että sovittavat asiat ovat hyvin konkreettisia.

Kuten kaikkeen kehitystyöhön, tähänkin liittyy paljon ennakkoluuloja. Vanhaan rationalisointi-käsitteeseen liitetään edelleen ajatus saneerauksesta. Tämä hanke ei kuitenkaan tähtää henkilökunnan vähentämiseen tai lisääntyvään työtaakkaan.

Tuottavuudesta huolehtiminen on ainoa kestävä tapa taata yritysten menestys, työpaikkojen säilyminen ja uusien syntyminen. Tavoitteena on kehittää toimintaa ja yhteistyötä niin, että hyötyjinä ovat niin yritys, asiakkaat kuin henkilöstökin.

Miten aiomme edistää näitä hienoja tavoitteita?

Kutsumme mukaan kaikkia jäsenyrityksiä. Mukaan lähtevissä yrityksissä tehdään ensin selvitys kehittämiskohteista. Tämän jälkeen on tarjolla kursseja, valmennusta ja myös ulkopuolista asiantuntija-apua parhaiden toimintatapojen löytämiseksi. Tarjolla on parhaita asiantuntijoita joka osa-alueelle.

Selvää tietenkin on, että onnistumisen edellytyksenä ovat luottamukselliset suhteet ja koko henkilöstön saaminen mukaan toiminnan kehittämiseen. Kun työkulttuuri on hyvä ja avoin, kun yhteistyö pelaa, se luo edellytykset onnistuneelle innovaatiotoiminnalle.

Vaikka kyseessä on täysin uusi hanke, sen juuret ulottuvat siis vuosikymmenten takaiseen kehittämistyöhön, jota on tutkittu ja dokumentoitu mm. väitöskirjatutkimuksissa. ”Historiallisesti katsoen 1970-luvun työmarkkinapoliittisista vastakkainasetteluista ja konfliktirintamista on suhteellisen pitkä matka siihen, että yritykset ostavat kehittämiskoulutuspalveluja työntekijätahoa edustavalta koulutuslaitokselta”, Tapio Koivisto kirjoittaa väitöskirjassaan.

Toivottavasti myös Tuottavuutta yhdessä -hankkeemme luo Suomeen kasvua, menestystä ja työtä. Tavoitteena on hanke, jota väitöskirjatutkijoiden kelpaa tulevaisuudessa analysoida.